13/01/2015

The Forever Watch

David Ramirezin The Forever Watchia oli laajalti kehuttu, joten tartuin siihen odotuksin, joiden päällä olin hyppinyt, jotta mahtuisivat pienille odotuksille varaamaani laatikkoon.



Alku oli legendaarisen takkuinen. Ramirezin tapa kirjoittaa tuntui läheiseltä vasta kirjan loppupuolella. Vaikka teksti ei sinänsä ollut vaikeaa, en vain oikeastaan halunnut tarttua koko kirjaan moneen päivään.

Yksi syy vaikeudelle oli tässä: olen viime aikoina lukenut melkoisesti kritiikkiä siitä, miten monissa spefi-genren kirjoissa naispäähenkilö on raiskauksen uhri. Tai hyväksikäytön. Tai molempien. Ja nyt kun ilmiön on huomannut, sen huomaa joka paikassa, eikä sitä täysin osaa ymmärtää. Niin, arvatkaa, mikä oli lähestulkoon ensimmäinen kohtaus, jossa käsiteltiin The Forever Watchin Hana Dempseyn taustaa? Aivan. Raiskaus.

NO JOKA TAPAUKSESSA. Kirja on siis sukupolvialukselle sijoittuva mysteeri, jossa jengiä kuolee omituisesti. Dempsey ihastuksensa Barrensin kanssa alkaa selvitellä, mikä aikoinaan teilasi Barrensin pomon.

Ja, joo, kaikilla on psi-voimia.

Ja ihan hirveästi on salaisuuksia laivalla.

Vaikka lukukokemukseni parani loppua kohden merkittävästi, kirjasta löytyi edelleen on joitakin asioita, joista haluaisin narista: 1) Pääjuoni oli minusta aivan turhan mutkikas ("turhan" siinä mielessä, että vähempikin olisi riittänyt ja kirja olisi silti ollut aivan vaikuttava) ja 2) Ramirez käyttää salaisuuksien paljastelussaan - tai paljastamatta jättäessään - vähän tympeitä kikkoja: "Olen selvittänyt salaisuutemme, mutta tämä on niin raskasta, niin raskasta, ette halua tietää."

Kaikesta tästä huolimatta kirjassa on paljon hyvää. Kun Ramirezin kirjoitustyylin kanssa pääsee sinuiksi (ja muistuttaa itseään, ettei jokaista taistelukohtausta ole pakko lukea suurennuslasilla) teoksesta kasvaa itse asiassa oikein haikea ja kaunis tarina. Asiat loksahtavat paikoilleen hienosti. Hanan on pakko selvittää suhteensa tiedon ja sen vapauden kanssa: onko kaikilla oikeus tietää kaikkea?

The Forever Watch ei siis ollut täydellinen, mutta oli se kuitenkin melkoisen kunnianhimoinen ja mainio. Suosittelen tarttumaan, jos tummasävyinen ja surumielinen spefi kiinnostaa.

No comments: