27/03/2014

Suvi Kinos ja puuttuva rengas

Äh, tässä kävi nyt sillä tavalla, että Suvi Kinos ja puuttuva rengas oli muistaakseni kyllä oikein hauska, mutta muuta en siitä juuri muistakaan. Paitsi, että tässäkin on ruma kansi.


Joku näissä Jukka Parkkisen nuortenkirjoissa minua vähän vaivaa: huumorin tyyli on sellaista, että on tyhmiä ihmisiä ja sitten on fiksuja ihmisiä ja tyhmille ihmisille käy vähän kuin Kelju K. Kojootille ja sitten kaikilla oli niin hauskaa kun päälle naurettiin. Joissakin kohtauksissa moinen yksiuloitteisuus tuntuu tympeämmältä kuin toisissa, ja varmaan toisina aikoina tai toisina ikäkausina olisin repinyt asiasta enemmänkin riemua. Nyt se on vähän kiusallista.

Mutta parhaimmillaan Parkkisen huumori on oikeasti hauskaa - minä löydän sitä lempeämpää ja iloisempaa huumoria enemmän uudemmista Karhumäki-kirjoista.

2 comments:

Maija said...

En aio lukea uusiksi näitä Suvi Kinos -sarjan lapsuus- ja teinivuosien suosikkeja juuri siitä syystä, että ehkä eivät olisikaan niin hauskoja enää. Parhaimmillaan muistot juonenkäänteistä naurattavat vieläkin. En nyt muista missä kirjassa veljekset opettivat kielioppia kallion räjäytyksen jälkeen paikalle ilmaantuneelle nimismiehelle, mutta mielikuva kutkuttaa kyllä edelleen.

Liina said...

Varmaan ihan hyvä päätös. Mua harmittaa, etten lukenut näitä silloin, kun ne olisi pitänyt lukea. Olisin varmaan digannut enemmän.

Se oli tässä osassa! Mutta juuri sitä tarkoitin, ei tehnyt vastaavaa vaikutusta, olen vialliseksi mennyt :(